Saavutettavuus ei ole enää vain julkisen sektorin asia. EU:n esteettömyysdirektiivin myötä myös monien yksityisten yritysten verkkopalveluilta vaaditaan saavutettavuutta, ja Suomessa vaatimukset ovat olleet voimassa 28.6.2025 alkaen. Verkkokauppaa pyörittävä tai uutta verkkokauppaa rakennuttava yritys kysyy usein: koskeeko tämä meitä, mitä pitää tehdä ja mitä tapahtuu, jos vaatimukset eivät täyty? Kokosimme Traficomin ohjeiden pohjalta käytännön oppaan verkkosivujen ja verkkokauppojen kehittäjille.
Mikä laki ja mitä palveluja se koskee?
Suomessa vaatimukset on pantu toimeen digipalvelulailla (laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta). Lain 3 a luku koskee tiettyjä kuluttajille suunnattuja digitaalisia palveluja: verkkokauppoja, sähkökirjoja, osaa henkilöliikenteen ja pankkien palveluista, audiovisuaaliseen sisältöön pääsyn tarjoavia palveluja sekä viestintäpalveluja. Näiden palvelujen on täytettävä siirtymäajan jälkeen digipalvelulain yleiset saavutettavuusvaatimukset sekä palvelukohtaiset lisävaatimukset. Valvontaviranomainen on Traficom.
Käytännössä verkkokauppa tarkoittaa tässä laajasti palvelua, jossa kuluttaja voi tehdä sopimuksen tuotteen tai palvelun ostamisesta verkossa – siis myös esimerkiksi ajanvaraus- ja lipunmyyntipalveluja, joissa maksetaan verkossa.
Mikroyritysten poikkeus
Palveluja koskevista vaatimuksista on vapautettu mikroyritykset, joilla on alle 10 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Traficom kuitenkin kannustaa myös pienimpiä yrityksiä noudattamaan vaatimuksia. Saavutettava verkkokauppa palvelee suurempaa asiakaskuntaa, toimii paremmin mobiilissa ja on usein myös hakukoneystävällisempi.
Mitä vaatimukset tarkoittavat teknisesti?
Digipalvelulain yleiset vaatimukset perustuvat eurooppalaiseen EN 301 549 -standardiin, joka viittaa verkkosisältöjen osalta WCAG 2.1 -ohjeistuksen AA-tasoon. Kehittäjälle tämä tarkoittaa tuttuja periaatteita: sisällön on oltava havaittavaa, hallittavaa, ymmärrettävää ja toimintavarmaa. Verkkokaupassa tyypillisiä tarkistettavia asioita ovat:
- Näppäimistökäyttö: koko ostopolku tuotehausta kassalle onnistuu ilman hiirtä, ja fokus näkyy selvästi.
- Tekstivastineet: tuotekuvilla on kuvaavat alt-tekstit, ja pelkästään kuvana esitetyt tiedot (esim. kokotaulukot) löytyvät myös tekstinä.
- Lomakkeet: kentillä on näkyvät ja ohjelmallisesti liitetyt nimikkeet, ja virheilmoitukset kertovat, mitä pitää korjata.
- Kontrastit ja tekstin koko: teksti on luettavaa ja sivu toimii suurennettuna ilman vaakavieritystä.
- Ruudunlukijat: otsikkorakenne on looginen, painikkeilla on ymmärrettävät nimet ja dynaamiset muutokset (esim. ostoskoriin lisääminen) ilmoitetaan avustavalle teknologialle.
- Aikarajat: istunto ei vanhene kesken maksamisen ilman varoitusta.
Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää kolmannen osapuolen komponentteihin, kuten maksupalveluihin, chat-ikkunoihin ja evästebannereihin. Ne ovat osa palvelua, ja niiden puutteet näkyvät käyttäjälle samalla tavalla kuin omat.
Verkkokaupan lisävaatimus
Yleisten vaatimusten lisäksi verkkokaupan on annettava tietoa myymiensä tuotteiden ja palvelujen esteettömyydestä ja saavutettavuudesta, jos tuotteesta vastaava talouden toimija, kuten valmistaja tai maahantuoja, on toimittanut nämä tiedot. Käytännössä tuotetietojärjestelmään kannattaa varata kenttä esteettömyystiedoille.
Saavutettavuusseloste
Palvelussa on oltava saavutettavuusseloste, jossa kuvataan palvelun saavutettavuuden tila. 3 a luvun palveluissa selosteessa on lisäksi oltava yleinen kuvaus palvelusta, tieto palvelun käyttöön tarvittavista tuotteista sekä kuvaus siitä, miten palvelukohtaiset lisävaatimukset on huomioitu. Traficom tarjoaa selosteen laatimisen tueksi työkalun.
Jos vaatimuksia ei pysty täyttämään
Vaatimuksista voi poiketa vain, jos saavutettavuusarvioinnin perusteella voidaan osoittaa, että vaatimusten noudattaminen aiheuttaisi kohtuuttoman rasitteen tai muuttaisi palvelun perusluonnetta perustavanlaatuisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon kustannukset suhteessa toiminta- ja pääomakustannuksiin ja nettoliikevaihtoon sekä hyödyt erityisesti vammaisille käyttäjille. Arviointi on dokumentoitava, tehtävä uudelleen palvelun muuttuessa tai vähintään viiden vuoden välein ja säilytettävä viisi vuotta. Kohtuuttomaan rasitteeseen ei voi vedota, jos yritys on saanut ulkopuolista rahoitusta nimenomaan saavutettavuuden parantamiseen.
Jos palvelu ei täytä vaatimuksia, palveluntarjoajan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle puutteista ja korjaavista toimenpiteistä. Myös poikkeamisperusteeseen vetoaminen on ilmoitettava.
Käytännön tiekartta kehitystiimille
- Selvitä, kuuluuko yritys lain piiriin vai onko se mikroyritys.
- Tee lähtötasoarvio automaattisilla työkaluilla ja manuaalisella testauksella (näppäimistö, ruudunlukija, zoomaus).
- Priorisoi ostopolun kriittiset kohdat: haku, tuotesivu, ostoskori, kassa ja maksu.
- Vaadi saavutettavuus myös teema-, lisäosa- ja maksupalvelutoimittajilta.
- Julkaise saavutettavuusseloste ja päivitä sitä kehityksen edetessä.
- Lisää saavutettavuustestaus pysyväksi osaksi julkaisuprosessia.
Saavutettavuus on parhaimmillaan laatutyötä, joka hyödyttää kaikkia käyttäjiä. Kun se otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa, se tulee myös selvästi edullisemmaksi kuin jälkikäteen tehtävä korjaaminen.
Artikkeli on yleistä tietoa eikä oikeudellista neuvontaa. Tarkista oman palvelusi velvoitteet Traficomin saavutettavuusvaatimukset-sivustolta.